Siirry sisältöön

konsertit

Kapina - Kansanmusiikki - Koneet

Konsertista

Kutkuttavaa värikylläisyyttä, dystopiaa, karjalankielistä kansanmusiikkirähinää ja teollista brutalismia – tällaista kattausta tuskin olet konserttisalissa kuullut!

 Neljä flyygeliä konserttilavalla on harvinainen ja vaikuttava näky! Siitä huokuu voima ja lähes rajattomat mahdollisuudet tuottaa vyöryvää äänimassaa. Neljä pianistia takomassa epätoivoisesti soittimiaan on myös varsin provokatiivinen ilmestys, joka puhutteli Julius Eastmania. Afroamerikkalaisena vahvasti valkoisten muusikoiden dominoimassa yhdysvaltalaisessa musiikkielämässä hän päätyi rasisimin ja syrjinnän eläväksi esimerkiksi, minkä hän siekailematta antoi näkyä teoksissaan.

Eastmanin 1970-luvun teokset neljälle pianistille ovat haaste kaikille meille, jotka jollain tapaa edustamme klassisen musiikin valtavirtaa. Jo tämän illan teoksen äärimmäisen häiritsevä nimi pakottaa meidät kohtaamaan epätasa-arvon ja sen mukanaan tuoman monimutkaisen sosiaalisen asetelman. Eastman on teoksillaan pystyttänyt peileistä kootun monumentin ennakkoluuloille.

George Antheil edustaa hyvin erilaista kuvaa yhdysvaltalaisesta säveltäjästä. Hänelle provokatiivisuus oli oman ryhmän sisällä rähinöintiä ja 1920-luvun koneromantiikan pakottamista konserttisaleihin. Ballet mécanique syntyi alun pitäen musiikiksi Fernand Légerin samannimiseen lyhytelokuvaan. Musiikista ja kuvasta tuli yksi merkittävä koneita ja ihmiskunnan dystooppista kehityskulkua juhlistava teos. Meteli ja teollisuuden tuottama äänimaailma, äänen fyysisyys yleensä, olivat tämän musiikin ainesta ja alun pitäen Antheil vaati esityskoneistoonsa sireeneitä ja lentokoneen moottorin. Teoksen myöhempien esitysten myötä instrumentaatio yksinkertaistui musiikin menettämättä rujoa vaikuttavuuttaan!

Nämä teokset tai ainakaan niiden kokoonpanot eivät olisi olemassa ilman Igor Stravinskin häikäisevää näyttämöteosta Les Noces. Les Noces’n tarinan taustalla on vahva protofeministinen pohjavire: nuori nainen pakotetaan naimisiin vieraalle aatelismiehelle. Morsian on voimaton häärituaalin ja -väen vyöryessä hänen ylitseen. Stravinskyn industriaalishenkisen soitinnoksen yhdistelmä kansanmusiikkityylin suoruuden ja rosoisuuden kanssa on tässä kontekstissa veretseisauttava. Morsian esitetään tässä tulkinnassa entistä eristyneempänä hahmona: hänen osuutensa laulaa kansanmusiikkitaiteilija Sini Koskelainen karjalan kielellä – venäjän sijaan – mustiin pukeutuneen hääväen massan ympäröidessä uhkaavasti.

Ohjelma

Julius Eastman (1940–1990): Evil Nigger *
George Antheil (1900–1959): Ballet mécanique 
Igor Stravinsky (1882–1971): Les noces

* Julius Eastman oli afroamerikkalainen säveltäjä, joka nimesi tämän teoksen tarkoituksellisen provokatiivisesti.

esiintyjät

Minna-Leena Lahti, sopraano
Anna Danik, mezzosopraano
Jere Hölttä, tenori
Nicholas Söderlund, basso
Sini Koskelainen, kansanlaulu
Emil Holmström, Mirka Viitala, Aleksei Zaitsev & Heini Kärkkäinen, piano
Somnium Ensemble
Avanti!
Kaapo Ijas
, musiikinjohto

INFO

Konserttia tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Yhteistyössä: VocalEspoo ja Avanti!

Kesto: Konsertin kesto on noin 1 h 50 min, sis. väliajan.

Kuva: Adrian Swancar

Kuuntele

Saapuminen / Esteettömyys

Avantin sali löytyy Kaapelitehtaan B-aulasta. Sisäänkäynti on sekä Kaapelitehtaan sisäpihalta että Tallberginkadun puolelta. Esteetön käynti Tallberginkadulta onnistuu luiskaa pitkin, ja sisäpihan puolelta hissillä B-rapun rappukäytävän kautta. Tanssin talon suunnasta saavuttaessa kuljetaan ensin Tanssin talon Lasipihan läpi, ja kun tullaan Lasipihan toisesta päästä ulos, on B-aula porttikäytävän jälkeen oikealla. Samasta aulasta on käynti myös Zodiakin saliin.

Lue lisää Kaapelitehtaan esteettömyydestä täältä.

Kamariorkesteri Avanti!
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.