Taiteilijat

Baldur Brönnimann

Avantin Suvisoiton taiteellinen suunnittelija vuonna 2019, sveitsiläinen kapellimestari Baldur Brönnimann opiskeli Baselin musiikkiakatemiassa ja Manchesterin Royal Northern College of Musicissa. Vuosina 2007-2012 hän toimi Columbian Kansallisen sinfoniaorkesterin musiikinjohtajana ja vuosina 2011-2015 norjalaisen BIT20 Ensemblen taiteellisena johtajana. Hän on myös Basel Sinfoniettan ja portugalilaisen Porton Casa da Musican sinfoniaorkesterin ylikapellimestari. Avantiin Brönnimann tutustui vuoden 2011 Musica Nova -tapahtumassa ja hän on vieraillut myös Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestarina. Tällä kaudella häntä on voinut kuulla niin Soulissa kuin Tapiolassakin. Tällä hetkellä hän asuu Madridissa.

Brönnimann on laaja-alainen taiteilija, jonka ohjelmistossa painottuvat ooppera ja uusi musiikki. Hän on tehnyt yhteistyötä monien säveltäjien, mm. John Adamsin, Kaija Saariahon, Harrison Birtwistlen, Unsuk Chinin, Helmut Lachenmannin ja Magnus Lindbergin kanssa. Brönnimann on tuonut esiintymisissään uutta musiikkia uusiin ympäristöihin ja uusiin konteksteihin. Omien yhtyeidensä kanssa hän on kannustanut etsimään uudenlaisia tapoja kuulla ja kokea nykymusiikkia, istuttamatta sitä valmiiseen lokeroon. Hän toivoo musiikin esittäjiltä ja suunnittelijoilta myös rohkeutta riskinottoon sekä yhä yleistyvän populismin torjuntaan. Brönnimannin sellisti Christian Poltéran, pianisti Joonas Ahosen ja BIT20-yhtyeen kanssa tekemä Ligetin konserttojen levytys (BIS) valittiin Helsingin Sanomien vuoden 2017 levyjen joukkoon.

https://www.baldur.info/

Wu Wei

Wu Wein instrumentti on kiinalainen perinnesoitin sheng eli suu-urut. Hän opiskeli soitintaan Shanghain konservatoriossa ja jatkoi musiikkiopintojaan vuonna 1995 Hanns Eisler -akatemiassa Berliinissä, jossa hän tällä hetkellä asuu. Hän on toiminut vuodesta 2013 Shanghain konservatorion professorina. Wu Weillä on ollut käänteentekevä merkitys shengin uudessa roolissa länsimaisen nykymusiikin soittimena. Hän on kantaesittänyt yli 400 teosta, joukossa yli 20 konserttoa, joiden säveltäjistä mainittakoon Unsuk Chin, Toshio Hosokawa, Jörg Widmann, Tan Dun ja Jukka Tiensuu. Wu Wei on säveltänyt soittimelleen myös itse.

Aikamme johtavana sheng-virtuoosina Wu Wei on ollut kysytty esiintyjä ympäri maailman ja Suomessa hän on vieraillut aiemmin Musica Nova -festivaalilla. Matkan varrella hän on voittanut monia palkintoja. Jonkinlaisena läpimurtona voi pitää Wu Wein Deutsche Grammophonille levyttämää Unsuk Chinin sheng-konserttoa Šu. Levytys voitti 2015 mm. BBC:n Music Magazinen ja Deutsche Schlaplattenkritikin palkinnot, sekä International Classical Music Awardin. Chinese Music Awardsissa hänet valittiin vuoden solistiksi vuonna 2017. Hänen levytyksiään on ilmestynyt myös Sony-, Harmonia mundi -, BIS-, Pentatone-, Marco Polo – ja Wergo-merkeillä.

Wu Wei on shengin soittajana pystynyt tuomaan nykymusiikkiin uuden äänen, joka on samalla monta tuhatta vuotta vanha. Hänen käsissään shengistä on tullut itää ja länttä yhdistävä soitin, joka yhdistää erilaisia traditioita omilla ehdoillaan.

Jennifer Koh

Jennifer Koh syntyi Chicagossa ja opiskeli viulunsoittoa ensin Oberlin-konservatoriossa Ohiossa ja sen jälkeen Curtis-instituutissa Philadelphiassa mm. Jaime Laredon ja Felix Galimirin johdolla. Hän suoritti Oberlinissa myös BA-tutkinnon englanninkielisessä kirjallisuudessa. Vuonna 1994 hän palkittiin kansainvälisessä Tshaikovski-viulukilpailussa. Samana vuonna hän voitti CAG:n apurahan sekä vuonna 1995 Avery Fisherin Career Grantin. Vuonna 2016 Musical America -lehti valitsi Kohin vuoden instrumentalistiksi.

Koh on tullut tunnetuksi ennakkoluulottomana ja monipuolisena viulutaiteilijana: hän on levyttänyt mm. Uuno Klamin viulukonserton (BIS). Erityisesti hänet tunnetaan tinkimättömänä uuden musiikin esittäjä. Hän on uransa aikana kantaesittänyt yli 70 teosta, joita hänelle ovat säveltäneet mm. Kaija Saariaho ja Esa-Pekka Salonen. Hän levyttää säännöllisesti Cedille-merkille ja on yhdistellyt levyllä esimerkiksi Bachin sooloviuluteoksia uuteen musiikkiin. Tuoreimmalla levyllään hän tulkitsee Kaija Saariahon teoksia.

Koh on omistautunut monenlaisille projekteille, jossa musiikkia yhdistellään epätavallisesti ja tuodaan yllättäviin paikkoihin tai yhteyksiin. Hän toimii myös opettajana ja luennoitsijana sekä taiteellisena johtajana arco collaborativessa.

http://jenniferkoh.com/

Maija Kauhanen

Maija Kauhanen — yhden naisen orkesteri. Vahva laulu, sydäntä riipaisevat tarinat, rouhea kantele ja groovaavat lyömäsoittimet – polyrytmien sekä vahvan beatin kutoma syke yhdistettynä hypnoottisiin melodioihin luovat ainutlaatuisen soundimaailman vain yhden muusikon voimin. Maija Kauhanen konsertoi ahkerasti ympäri Suomea ja eri puolilla maailmaa. Vuonna 2019 Maija Kauhanen esiintyy muun muassa Kanadassa, Kolumbiassa, Iso-Britanniassa, Venäjällä, Slovakiassa, Sveitsissä, Espanjassa, Hong Kongissa ja eri puolilla Skandinaviaa.

Maijan ensimmäinen sooloalbumi Raivopyörä julkaistiin keväällä 2017 saksalaisella Nordic Notes -levymerkillä. Maija ja Raivopyörä ovat saaneet ylistäviä arvioita ja voittaneet monia palkintoja, kuten Suomen Arvostelijain liiton myöntämän Kritiikin kannukset -maininnan, Etnogaalan Vuoden tulokas -palkinnon sekä Emman vuoden parhaasta etnoalbumista.

Maijan erikoistumisalue on harvinainen Saarijärven kantele ja sen monet, osin jo häviämässä olevat soittotyylit. Hän kehittää jatkuvasti uusia soittotekniikoita sekä täysin uusia soittimia. Laulujen teemana ovat eri-ikäisten naisten kohtalot: ihmissuhteiden haasteet ja kotiväkivalta, mutta mukaan mahtuu myös iloa, lohtua ja toivoa. Sooloesiintymisen lisäksi Maijan tärkeimmät kokoonpanot ovat Okra Playground, Mari Kalkun & Runorun, kamarifolkyhtye Rönsy ja norjalainen Sastrugi.

https://www.maijakauhanen.com/

Piia Komsi

Koloratuurisopraano Piia Komsi on yksi maailman virtuoosisimmista korkeista sopraanoista ja poikkeuksellisen äänensä ja syvällisen muusikkoutensa ansiosta kansainvälisesti kysytty taiteilija. Hän aloitti uransa sellistinä ja soitti Suomen Kansallisoopperan orkesterissa vuoteen 2001 asti. Komsi on vieraillut lukuisten huippuorkestereiden solistina: mm. New Yorkin Filharmonikot, Lontoon BBC Sinfoniaorkesteri, Los Angelesin Filharmonikot, Baijerin radio-orkesteri, Oslon filharmonikot. Tänä vuonna Italian arvostettu Franco Abbiati-palkinto parhaasta nykyoopperan kantaesityksestä (2017) myönnettiin Dusapinin teokselle Medea, jossa Piia lauloi pääroolin.

Piia Komsin ohjelmisto on poikkeuksellisen laaja alkaen barokin oopperoista ja kirkkomusiikista Mozartin Yön Kuningattareen ja Paminaan ja Pascal Dusapinin Medeaan. Menestyksiä ovat olleet myös Buenos Airesin Teatro Colónissa kantaesitetyn Le Malentendun päärooli Martha, Opera Chemnitzissä esitetty Ligetin Le Grand Macabren Gepopo/Venus, Théâtre du Capitolessa esitetty Wolfgang Mittererin Massacren Duchesse de Guise ja Brünnhilde Richard Wagnerin Ring Sagassa Pariisin Theatre et Musiquen tuotannossa.

Piia Komsi on saanut myös tunnustusta lied-laulajana ja hänen yhtenä erikoisuutenaan on esiintyä yhtä aikaa laulaja-sellistinä. Muun muassa Vinko Globokar, Liza Lim, Esa-Pekka Salonen, Einojuhani Rautavaara, Kaija Saariaho, Unsuk Chin, Heinz-Juhani Hofmann, Rolf Riehm ja Kimmo Hakola ovat säveltäneet teoksia Piialle.

Piia Komsi on levyttänyt Schubertin, Bachin, Boulangerin, Rautavaaran, Saariahon, Salosen, Chinin, Tuomelan, Bergmanin ja Wennäkosken, Hofmannin ja Puurtisen musiikkia. Wennäkosken Procris palkittiin vuoden 2008 Emma-palkinnolla ja uusin levy SOLARIS (Proprius/Naxos), joka sisältää uutta ja vanhaa kirkkomusiikkia, on palkittu “Vuoden 2012 Parhaana Levynä”. Viimeisimmät levytykset ovat Zoltán Jeneyn Wohin (Presto Classical), ja Vinko Globokarin Exil 3 (Neos Music).

http://piiakomsi.com/

Matti Salminen

Matti Salminen kuuluu aikamme bassolaulajien arvostetuimpaan kansainväliseen kärkeen. Tällä hetkellä hän on jäänyt eläkkeelle Zürichin oopperasta, jossa oli vakituisella sopimuksella vuodesta 1984. Vakituisena vierailijana hän on esiintynyt maailman johtavissa oopperataloissa kuten Wienissä, Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä, Münchenissä, New Yorkin Metropolitanissa, Los Angelesissa, Valenciassa, Barcelonassa, Milanon La Scalassa sekä Suomen Kansallisoopperassa, jossa hän debytoi 26-vuotiaana jo vuonna 1969 Verdin Don Carloksen Filip II:n roolissa.

Vuonna 1971 alkoi hänen kansainvälinen uransa Kölnin oopperasta maailman näyttämöille ja festivaaleille, tärkeimpien joukossa Bayreuthin oopperafestivaalit, jossa hän lauloi 155 esitystä; Salzburgin musiikkijuhlat jo Herbert von Karajanin aikana sekä Savonlinnan oopperajuhlat vuodesta 1967. Matti Salmisen oopperarepertuaariin on kuulunut noin 40 bassoroolia, joista mieluisimpia Wagnerin Parsifalin Gurnemans, Wagnerin Jumalten Tuhon Hagen, Tristan ja Isolde oopperan Marke, Mussorgskin Boris Godunov sekä Filip Verdin oopperasta Don Carlos. Mieluisiin laulettaviin ovat kuuluneet myös Aulis Sallisen ja Einojuhani Rautavaaran säveltämät Kuningas Lear (ensiesitys 2000) ja Rasputin (ensiesitys 2003).

Matti Salmisen sydäntä lähellä ovat nuoret suomalaiset laulajat. Hän jakaa vuosittain säätiönsä tuella stipendejä aloitteleville sekä ohjaa ja auttaa heitä eteenpäin ulkomaisen uran luomisessa. Vaikka laulaminen on painottunut oopperan puolelle, on ns. kevyemmän musiikin esittäminen ollut mieluisaa. 50 vuotta oopperanäyttämöllä 70 vuotta täyttävän Salmisen värikästä elämää kuvaavat Petri Tuomi-Nikulan kirjoittama Kuningasbasso Matti Salminen ja Pekka Hakon kirja Pinnalla . Vuonna 1995 Salmiselle myönnettiin Berliinin kamarilaulaja -arvonimi ja 2003 Itävallan ja Baijerin kamarilaulajan –arvonimet. Muihin kunniaosoituksiin kuuluvat mm. Saksan presidentin myöntämä Bundesverdienstkreutz (Liittotasavallan ansioristi) sekä Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki. Salmisella on myös Grammy-palkinnot sekä Wagnerin Reininkullan että Jumaltentuhon levytyksistä. Lisäksi vuonna 2007 espanjalaiset antoivat hänelle Premio Lirico-palkinnon .Vuonna 2009 hän vastaanotti Lea Piltti-palkinnon sekä Tasavallan Presidentin myöntämän professorin arvonimen. Barcelonasta hän sai kunnianosoituksena menestyksellisistä esiintymisistä oopperassa Opera Liceon Cold Medaille´n 2010. Vuonna 2011 antoi Festspiel Zürich hänelle festivaalipalkinnon kiitokseksi merkittävävästä laulajaurasta.

M. A. Numminen

M.A.Numminen on viihdyttänyt suomalaisia jo yli 50 vuoden ajan. 70-luvun alussa hän levytti laulun Kissa vieköön!, josta menestys alkoi. Sen jälkeen tulivat Helga-neiti, Kumipallo ja monet muut. Laulut ovat yhä ohjelmistossa. M.A. Numminen on tunnetusti myös työskennellyt lastenkulttuurin parissa jo yli 45 vuotta. Ensimmäiset lastenlaulunsa hän teki vuonna 1970. Silloin syntyi mm. Valtava jänis, laulu, joka on yhä hänen ohjelmistossaan. Monitoimimies M.A. on myös kirjoittanut kirjoja, joista kuuluisin on vuonna 1986 julkaistu Baarien mies, seikkailu keskiolutbaarien maailmassa. Vuonna 1998 M.A. julkaisi uuden teoksen Tango on intohimoni, joka on sekä kaunokirjallinen romaani että tietoteos suomalaisesta tangosta. Se on ilmestynyt myös ruotsiksi ja saksaksi. Myös Baarien mies ilmestyi Saksassa syksyllä 2003 nimellä ”Der Kneipenmann”.

József Hárs

József Hárs syntyi 1976 Sümegissä Unkarissa. Hárs aloitti käyrätorven- ja pianonsoitonopinnot 8-vuotiaana. Sittemmin Hárs opiskeli käyrätorvensoittoa Ifor Jamesin, Bruno Schneiderin ja Marie-Luise Neuneckerin johdolla Saksassa. Ensimmäiset kokemukset ammattimuusikkoudesta Hárs sai Suomen Kansallisoopperan orkesterissa vuonna 1999, minkä jälkeen hän työskenteli Innsbruckissa Tirolin sinfoniaorkesterin äänenjohtajana kuusi vuotta. Tämän lisäksi hän on työskennellyt freelancemuusikkona mm. Schleswig Holsteinin festivaaliorkesterissa, Ensemble Modernissa, Suomalaisessa Kamariorkesterissa, Avanti! Kamariorkesterissa ja Oslon Filharmonisessa orkesterissa.

Hárs on asunut Suomessa vuodesta 2006 lähtien, jolloin hän aloitti käyrätorven soittajana Radion sinfoniaorkesterissa. Tammikuusta 2010 alkaen hän on toiminut RSO:ssa soolokäyrätorvensoittajana. Suomen kansalaisuuden hän sai vuonna 2016. József Hárs on opiskellut orkesterinjohtoa yksityisesti Edgar Seipenbuschin johdolla Innsbruckissa, ja vuosina 2011-2015 hän opiskeli Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla pääopettajinaan professori Leif Segerstam ja professori Atso Almila. Opettajina kapellimestariluokalla ovat vierailleet myös Jorma Panula, Hannu Lintu, Sakari Oramo, Mikko Franck, John Storgårds, Osmo Vänskä ja Susanna Mälkki. Hárs on toiminut vierailevana kapellimestarina useissa ammattiorkestereissa. Hän on johtanut muun muassa Radion sinfoniaorkesteria, Helsingin kaupunginorkesteria, Tapiola Sinfonietta -kamariorkesteria, Pori Sinfoniettaa, Uusinta-kamariyhtyettä, ja Oulu Sinfoniaa.

https://jozsefhars.com/

Taavi Oramo

Taavi Oramo on kapellimestari, laulaja, klarinetisti ja tietokonemuusikko. Laulajana häntä on kuultu mm. HeBOn ja FiBOn solistina ja Oramo oli vuoden 2018 Päivi ja Paavo Lipposen säätiön vuoden nuori laulusolisti. Vuonna 2018 Oramo esiintyi mm. Lahti Sinfonian ja Radion Sinfoniaorkesterin kapellimestarina ja johti Heinz-Juhani Hofmannin ja Lauri Kilpiön kamarioopperoiden kantaesitykset.

Oramo on tuottanut lukuisia tapahtumia kuten Varjele-tanssiteoksen Helsingin Juhlaviikoilla 2017, Eloa-festivaalit 2015-17 ja Miksei-festivaalin 2016. Oramon työtä live-elektroniikan parissa on kuultu pääasiassa Tölöläb-yhtyeen tapahtumissa.

Tuomas Norvio

Tuomas Norvio on äänisuunnittelija ja musiikintekijä. Hänen taustansa on elektronisessa musiikissa ja hän työskentelee nykyään usein eri taiteiden ja genrejen välillä. Hän on kiinnostunut äänimassoista, akustisten ja samplattujen elementtien käytöstä työnsä materiaalina niitä manipuloiden, sekä viime aikoina myös reaaliaikaisista visuaaleista ja koodauksesta.

Norvio on tehnyt musiikkia ja ääntä nykysirkus-, nykytanssi- ja poikkitaiteellisiin teoksiin, installaatioihin, lyhytelokuviin sekä muille artisteille. Hän soittaa live-elektroniikkaa Pohjonen alanko triossa, Johanna Juhola Reaktorissa sekä duona Hildá Länsmanin kanssa. Viime aikoina Norvio on työskennellyt mm. Kimmo Pohjosen, Tapani Rinteen, defunensemblen, Circo Aereon, Thom Moncktonin, Kuriton Co:n, Johanna Nuutisen ja Sari Palmgrenin kanssa. Hän opiskelee tällä hetkellä MediaLabissa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Norvio on palkittu Säde ja Teosto-palkinnoilla työstään.

tuomasnorvio.net